Tämän sivuston tarkoituksena on selventää työnantajan ja työntekijän velvollisuuksia sekä oikeuksia, ja tuoda tietoa asiaan liittyvistä termeistä sekä listata oleellisimmat putoamisvaarallisilla alueilla työskentelyyn liittyvät yhteiskunnan vaatimukset.

Termejä:

Direktiivi on Euroopan unionin jäsenvaltioille tarkoitettu lainsäädäntöohje. Lainsäätäjän velvollisuus on toteuttaa direktiivin sisältö maansa lainsäädännössä annetun määräajan puitteissa (yleensä muutama vuosi). Jos jäsenmaan olemassaoleva lainsäädäntö täyttää jo ennestään direktiivin vaatimukset, niin jäsenvaltion ei tarvitse muuttaa mitään.

Laki on valtion suvereenin viranomaisen, tavallisesti kansallisen parlamentin, antama velvoittava säädös. Lait ovat velvoittavia. 

Asetus on Suomen lakia täsmentävä tai täydentävä säädös. Asetukset tarkentavat lakia, mutta eivät muuta sen sisältöä. Valtioneuvoston asetukset ovat tavanomaisin säädösluokka. Ne valmistellaan kyseisen alan ministeriössä. Asetukset ovat lakien tavoin velvoittavia. Asetus voi myös olla velvoittava kaikissa EU-maissa, kuten keväällä 2018 voimaan astunut Henkilösuojainasetus.

CE-merkintä (CE-merkintä (ransk. Conformité Européenne) tuotteessa osoittaa, että valmistaja vakuuttaa tuotteen täyttävän sitä koskevien EU:n direktiivien vaatimukset, ja että tuote on läpikäynyt mahdollisesti vaaditut tarkistukset. CE-merkintä on tarkoitettu helpottamaan tavaroiden vapaata liikkumista Euroopan sisämarkkinoilla. Euroopan talousalueella merkintä on pakollinen tietyissä tuoteryhmissä, kuten henkilösuojaimissa. 

Riskiluokka III kuuluvalta suojaimelta (eli vakavilta vaaroilta, pysyvältä vammautumiselta tai hengenvaaralta suojaavat suojaimet, esim. putoamissuojaimet, valjaat, köydet, sulkurenkaat, hengityksensuojaimet, äärimmäiseltä kuumuudelta suojaavat suojaimet, kemikaalisuojakäsineet jne.) vaaditaan CE-merkinnän lisäksi tyyppitarkastus ilmoitetussa laitoksessa, joka antaa tyyppitarkastustodistuksen (EC Type Examination Certificate) ja CE-merkinnän yhteyteen on merkittävä ilmoitetun laitoksen (joka vastaa laadunvalvonnasta) nelinumeroinen tunnusnumero.

Lisäksi osasta henkilösuojaimia löytyy merkintä EN standardista. Henkilösuojain voi olla testattu joidenkin EN standardien testimenetelmien mukaisesti suojaamaan tietyiltä uhkilta (esim. EN361 kokovaljaat). EN standardimerkintä henkilösuojaimessa ei ole laki tai pakko. Valmistajien tuotekehitys ja materiaalit kehittyvät usein nopeammin kuin mitä standardit pysyvät perässä. Valmistajat voivatkin esimerkiksi suunnitella jonkun henkilösuojaimen tiettyä käyttötarkoitusta varten ja käyttää testaamiseen olemassa olevien EN standardien testimenetelmiä. Näin ollen joistain EN standardien testimenetelmistä ja eri varusteiden CE EN tyyppitarkastustodistuksista käyttäjä voi hakea apua sopivan suojaimen hankintaan. Markkinoilla onkin myös henkilönsuojaimia, jotka on valmistettu henkilönsuojainasetuksen oleellisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten perusteella, mutta ei jonkun tietyn EN standardin mukaisesti. Tällaisissakin suojaimissa voi olla standardinmukaisia kuvatunnuksia, mutta standardiviitteitä (standardin numeroa) ei silloin saa merkitä itse tuotteeseen. Asian voi kuitenkin kertoa markkinointimateriaalissa ja osoittaa mm. tyypitarkastustodistuksin ja kertoa käyttöohjeissa. Tällaisia tuotteita löytyy erityisesti pelastusvarusteista.

DIREKTIIVEJÄ:

EU direktiivi 89/656/ETY työntekijöiden työpaikalla käyttämille henkilönsuojaimille turvallisuutta ja terveyttä varten asetettavista vähimmäisvaatimuksista (Liittyy henkilösuojainten käyttöä koskeviin asioihin): http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX:31989L0656

ja sieltä erityisesti: II JAKSO TYÖNANTAJIEN VELVOLLISUUDET 4 artikla, kohta 8. "Työnantajan on järjestettävä koulutusta ja tarvittaessa havaintoesityksiä henkilönsuojainten käytöstä."

EU direktiivi 89/391/ETY toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä: 

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31989L0391:F...

LAKEJA:

Työturvallisuuslaki:  http://www. finlex. fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 13 §: Suomen rakentamismääräyskokoelma rakennuksen käyttöturvallisuudesta, ja sieltä erityisesti: ”Rakennus, jonka korkeus ylittää 9 metriä, tulee varustaa turvaköysien kiinnitysrakentein (Ympäristöministeriön asetus EY direktiivin 98/34/EY 5.3.5 mukaisesti)” 

ASETUKSIA:

EU:n Henkilösuojainsetus 2016/425 (Liittyy henkilösuojainten suunnittelua ja valmistusta koskeviin asioihin, ja on korvannut aiemman EU Henkilösuojaindirektiivin 89/686/ETY): https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX%3A32016R0425

Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (tarkentaa Työturvallisuuslakia): http://www. finlex. fi/fi/laki/alkup/2009/20090205

Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080403

ja sieltä erityisesti 4 luku: Korkealla tehtävän työn turvallisuusvaatimukset.

Valtioneuvoston päätös henkilönsuojaimista: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19931406

ja sieltä erityisesti 5 § Henkilönsuojainten käytön määrittely

Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä yössä: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19931407

ja sieltä erityisesti 5 § Henkilönsuojainten käytön määrittely

Suomen Rakentamismääräyskokoelma – Ympäristöministeriö, Asunto- ja rakennusosasto. Luku 5.2.2: Huollon turvallisuus, pääsy ullakolle ja katolle: Talotikkaissa joiden korkeus on yli 8 metriä on käytettävä kiinteää putoamissuojainjärjestelmää (SFS 5069).

MUITA JULKAISUJA

Lakien ja asetusten lisäksi on saatavilla joukko erilaisia alakohtaisia ohjeistuksi, joista muutamia tässä:

Rakennustöiden turvallisuusmääräykset selityksineen 2009 –kirja. Esim. sivulla 182 todetaan seuraavaa:

”Nosturinkuljettajan näköyhteys ja nostojen ohjaus – Putoamisen torjunta

39§ 5 mom. Elementtien asennustyössä yli kahden metrin korkeudessa on työntekijän putoamisvaara torjuttava. Torjunta suoritetaan ensisijaisesti rakenteellisilla toimenpiteillä. Tilanteissa, joissa rakenteellisten toimenpiteiden toteuttaminen ei ole mahdollista, putoamisvaara on torjuttava putoamisen estävällä valjastyyppisellä henkilösuojaimella.”

EU Komission Korkealla Tehtävä Työ –hyvien toimintatapojen opas (löytyy .pdf:nä suomenkielisenä Googlettamalla)